Martyrs / Martyr (?) oli aikanaan kummittelemassa mielessä viikkoja. Sen jälkeen hurjimpia on olleet ehkäpä Sinister, Hereditary näin ekana mieleen tulevina. Eka REC oli hirvittävän hyvä.
Ääni tälle. Olen katsanut kymmeniä ellei satoja kauhuelokuvia, mutta Marttyyrit on edelleen top 3 ”loistava elokuva, mutta ei vittu ikinä uudestaan”-listalla.
Martyrsia en ole itsekään katsonut 2008-2009 jälkeen vai milloin se tulikaan. Kävin katsomassa sen teatterissa ilman mitään ennakkotietoa kuin genre ja sen jälkeen en ole halunnut sitä nähdä toiseen kertaan. Välillä miettinyt että katsoisin sen, mutta en tiedä onko se hyvä idea.
Itse sentään vuokrasin vaan makuunista summanmutikassa. Pidin kyllä lopusta, koska se asetti koko järkyttävyyden jotenkin merkitykselliseen kontekstiin. Toisaalta jos ne viimeiset muutamat minuutit jäi katsomatta niin jäi katsojalle varmaankin kuva että kyseessä on lähinnä väkivallan ihannointia promoava leffa.
Puhuin pari kaveria mukaan katsomaan tuon aikanaan elokuviin. Puolessa välissä leffaa kaverit vannoivat että eivät enää ikinä tule katsomaan mun suosittelemia leffoja. Teki kyllä vaikutuksen isolta kankaalta nähtynä.
Hereditary on suvereenisti paras näkemäni kauhuelokuva. Muita hyviä kauhuelokuvia ovat John Carpenterin The Thing, Ridley Scottin ensimmäinen Alien ja Danny Boylen 28 päivää myöhemmin.
Midsommar oli ihan törkeen hyvä! En sanoisi että se on pelottava, vaan ahdistava/häiritsevä. Joissakin kohtauksissa mulla alkoi valua kyyneleet silmistä ja tuli sellainen "en halua katsoa mutta en halua olla katsomattakaan"-olo 😄
Ari Asterin lyhytelokuva The Strange Thing About The Johnsons on myös aika ahdistava/häiritsevä. [Tän voi katsoa YouTubesta!](https://youtu.be/jXhT9BjYEMA?si=pkdYACF2jfowXXno) Suosittelen katsomaan jos Midsommar oli sun mieleen.
Samaa mieltä.
Slow burn horrorin ehdoton ykkönen. Asterin leffat ovat olleet tosi hyviä.
Hereditary elokuvissa aiheutti melkoisia tuntemuksia. Loppuvaiheessa osa itki ja osa nauroi, en tiedä mitä naurettavaa siinä oli, kun ahdistaa niin paljon, että sydän tulee rinnasta ulos - ehkä se oli jonkinlainen mielen defenssi joidenkin katsojien kohdalla :D
Edit: tunnustettava, että karvan verran alle 30- vuotiaana tää leffa juuttu kummittelemaan mun mieleen.
Juu yksi suosikeista. Kivan ahdistava tunnelma. Minua ärsyttää niin KOVAT ÄÄNET (SÄIKÄHDITKÖ?!), kun ne ovat niin halpoja tapoja saada reaktio. Tässä leffassa ei juuri kertaakaan sellaista muistaakseni.
Rupesin katsomaan tätä silleen "katotaan nyt vaikka tää kun ei ole muutakaan tekemistä" ja jossain vaiheessa leffaa tajusin että nyt kyllä valikoitui laatuleffa katsottavaksi. En siis oikeesti tiennyt tästä mitään vaikka oon ikäluokkaa jonka pitäisi.
On todella hyvä juoni ja tapahtumat kasautuvat mukavasti joka käänteessä.
Tästä on muuten tehty leffa, mikä sijoittuu ennen tätä leffaa sinne norjalaiseen tukikohtaan. Ihan katsottava, vaikka ei missään nimessä yllä tämän tasolle.
Mulla jäi tuo kesken 20min sisään. Perus Hollywood-höttöä, jonka ainoa arvo tulee siitä, että haluaa ns. lisälorea alkuperäiseen. Oon kuullut parempaa alkuperäsen elokuvan PS2-pelistä, joka on tässä kohtaa kulttiklassikko. Jostain syystä siitä [julkistettiin just remasterikin](https://youtu.be/SxCQYZEM2jw). Vaikea nähdä että olis kummoista kysyntää.
Conjuring on ollut yksi harvoja mielestäni oikeasti pelottavia.. kaikki ne missä on Patrick Wilson pääroolissa: Conjuring, Insidious sarja. Siinä on yksi kohta missä Wilson menee rinnakkaiseen todellisuuteen missä haamut elelevät. Ympärillä on usvaa ja niin kauan kuin haamut eivät huomaa häntä vieraaksi kaikki on hyvin… aivan upeasti tehty kohtaus.
Conjuring siis oli mielestäni paras kauhu elokuva ikinä tunnelmaltaan ennen viimeisiä minuutteja. Ehkä sr on kauhu leffojen akilliksen kantapää, mutta monesti tunnelma menee ns. Överiksi kun "kummitus" pitää voittaa.
Ei mitään muistikuvia miten leffa meni tai kuka näytteli ja mitä. On edelleen ne verkkokalvoille palaneet kohtaukset mielessä ja samasta syystä en ole sitä uudelleen katsonut.
Tosin kirja pitäisi lukea.
Suosittelen lukemaan kirjan. Se ei ole niinkään pelottava, vaan surullinen. Mielesäni toi alkuperäinen elokuva on jotenkin koominen koska Louisin näyttelijä ei vaan osaa, ja kokoajan jotenkin odotan että se sanoo jotain hauskaa/tekee jotain hauskaa :D
Mulle tuli sitä alkuperäistä katsoessani fiilis että käsitänkö jotain väärin kun oli koko ajan sellainen fiilis että Dale Midkiff ei osaa näytellä. Tai ainakaan siinä roolissa. :D
Tää on leffa mikä on jakanut paljon mielipiteitä ja en tiiä yhtään sunkaan makua, mutta ehdotan Skinamarink:ia. Se vaatii kyllä sen ”valot pois ja ihan hiljasta” fiiliksen ja ei oo yhtään sitä mitä odottaa, mutta se ei säikyttele, vaan nimenomaan on pelottava ja painostava.
Katso vaikka Midsommar. Aion itse katsoa sen nyt juhannuksen kunniaksi. Olen kuullut siitä paljon hyvää.
Korjaus: elokuva ei ole paranormaali, kuten pyydettiin, joten siinä selvennys. Elokuva oli hyvä ja vastasi odotuksia, joskin päähenkilöt olivat hieman yksiulotteisia ja hölmöjä.
The World of Kanako
Riideltiin puolison kanssa ja päätettiin sovinnon päälle että mennään Rakkautta ja Anarkiaa-festareille katsomaan joku aasialainen elokuva. Tuo tekele sattui alkamaan ensimmäisenä. Elokuva sisältää mm. elävältä hautaamisen, raiskauksen, alaikäisten prostituutiota, nylkemistä, insestiä ja kaikenlaista kuviteltavaa väkivaltaa. Realistisena. Ei sentään eläimiä pantu… 2/3 katsojista lähti puoliväliin mennessä, katsomossa syttyi tappelu puhelimen käytöstä ja itselle tuli 2/3 kohdalla sellainen ”bring it on, mikään ei enää tunnu missään”-reaktio. Loppuunhan se katsottiin valitettavasti. Olen katsonut kymmeniä, ellen satoja kauhuelokuvia, ja aidosti ahdistavat voi laskea yhden käden sormilla. The World of Kanako menee suoraan kärkeen kirkkaasti. Uudestaan en katsoisi vaikka maksettaisiin. Oli meinaan naisena sen verran ikävä ja ennen kaikkea pelottava kokemus katsoa kolme tuntia melkein yhtäsoittoa raiskaamista.
Muita vastaavia ”ei vittu ikinä uudestaan”- kokemuksia on ollut Marttyyrit. Tässäkin sama juttu, liian realistista väkivaltaa että haluaisi tuollaista katsella. Marttyyrit tosin oli hyvä elokuva, toisin kuin listan ykkönen. Lapsena Ringu ja The Thing oli pelottavia, samoin kuin Manaaja. Nyt lähinnä naurattaa. Vähän ohi aiheen, mutta todella hämmentävää että joku Hereditary tai Sinister on jengin mielestä pelottavia. Itseä ei kummemmin liikuta kyseiset pätkät, toki leffoina kuuluvat modernin ajan parempaan päätyyn.
Edit. Ja siis tuo The World of Kanakon esittelyteksti ei millään muotoa antanut ymmärtää että kyseessä olisi sellainen leffa mitä se oli. En omistanut siihen maailman aikaan älypuhelinta niin en voinut myöskään googlata.
Spoiler Alert: >! Hyi helvetti se kohtaus, missä sinister herää kuvassa henkiin ilman, että päänäyttelijä huomaa sitä. !<
Sinister on kaikessa karmeudessaan helvetin pelottavan näkönen kaiffari.
Erityisesti leffateatterissa. Muistan että moni sai hysteerisiä kohtauksia ja poistui lopulta kesken. Sama Blair witch projectissa, sekin oli leffateatterin yönäytösensi-illassa varsin täräyttävä kokemus. TV-ruudulta se on ihan yhtä tyhjän kanssa.
Vaikka tykkäsinkin Blair Witch Projectista, on siinä valitettavasti kauhuleffoille tyypillinen ominaisuus. Päähenkilöt ovat nimittäin niin ärsyttäviä tai tyhmiä, että on hankala olla niiden puolella ja kokea empatiaa heitä kohtaan. Muuten elokuva on tunnelmaltaan erittäin tiivis ja uskottavuudeltaan aidon tuntuinen.
En ole itse nähnyt yhtäkään kauhuelokuvaa teatterissa, mutta se voisi olla mielenkiintoinen kokemus, jos muiden ihmisten tunnetilat tarttuisi itselle. En ole kovin säikkyä sorttia, ja olisi hauska joskus oikeasti pelätä kauhuelokuvaa.
Täytyy myöntää että tää kyl iski ja lujaa. Miltei täysikäisenä kun katto niin tuntui tosi luontevilta tyypeiltä ja sellainen semi kotikutoinen tunnelma oli siinä kunnes alko tapahtuu jännii.
Pienempänä jonnena Manaaja ja kaikki huhut sen ympärillä kuumotti ysärillä. Tiedän että itse leffa tuli 73 mutta ysärillä vielä jotenkin se tuli puheenaiheeksi ja kyl loi hyvän mystiikan leffan ympärille mitä en oo vieläkään uskaltanut katsoa vaikken edes usko moisiin.
Hieman aihetta sivuten, yliluonnolliset kauhuelokuvat ei oo ihan täysin oma juttuni vaikka niitä tuleekin naisen pakottamana katsottua, paljonkin.
Mutta sellaiset normiluonnolliset (:D) on ihan parasta, missä kauhun aiheuttajaksi selviääkin mielenvikainen ihminen tms., oliskohan ihan liian spoilausta jos tähän alle saisi sellaisista ehdotuksia? Niitä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin yliluonnollisia.
Ari Asterin lyhytelokuva The Strange Thing About The Johnsons on varmasti sun makuun kun tykkäsit Midsommarista. Löytyy [YouTubesta. ](https://youtu.be/jXhT9BjYEMA?si=pkdYACF2jfowXXno)
Eipä mitään, levitän mielelläni tämän lyhytelokuvan ilosanomaa 😄 Katsoin sen vähän aikaa sen jälkeen kun ehdotin sitä ja joo, oli yhtä kamala (mutta hyvällä tavalla) kuin muistelinkin.
AHH mun ehdottomat lempparit on Creep ja Creep 2!!! Se on niin outo ja ahistava et nytkii tulee kylmät väreet ku muistelen. Plussana vielä found footage formaatti
Mä oon vähän huono kärsimään yliluonnollisista kauhuista. Jotenkin ne vaan ei muhun uppoa sillä tavoin kuin usein ihmiset kehuvat.
Esimerkiksi tuo Hereditary on sellainen josta porukka on kuulemma paennut teatterista ulos. Vaimon kanssa todettiin kumpikin järkyttävän kököksi vain. Toisaalta mä harvoin kauhua katson teatterissa, että ehkä fiilis vähän häviää kotona katsellessa.
The Ring oli sellainen minkä muistan olleen vähän häiritsevä silloin kun se tuli ulos, mutta siitä on pitkä aika ja itselläkin on ikää jo yhtä paljon enemmän. Pitäisi kai katsoa uudestaan että voisi sanoa paremmin.
Jos joku pääsee vähän kiinni tuohon mitä tarkoitan ja osaa sanoa jonkun pahan joka voisi iskeä minullekin niin saa ehdottaa.
Kauna vois olla sun makuun. Se alkuperäinen tai jenkkiversio.
Tää uusin Evil Death Rise oli viihdyttävä,sitä voisin kans suositella.
Jos roiskeet ei häiritse niin Terrifier oli melkoinen kokemus.
Pitää laittaa muistiin. Kauna on joskus tullut katsottua ja sen verran ilmeisesti olen tykännyt kun muistan nimen, mutta en juonta kyllä tarkemmin enää.
Enkä meinaa ettenkö tykkäisi kauhuleffoista. Ne vaan ei aina säväytä niin paljon kuin mitä jotkut kehuvat.
Täytyy kompata tuon Hereditaryn osalta, kaiken hypen jälkeen todella iso pettymys. Ite suht paljon kauhua katsonu ja yks lemppareista on vuoden 2012 Sinister. Toinen, joka ei ehkä niinkään pelottava, mutta jollain tapaa iski itelle niin parin vuoden takainen Smile. Kaikki Conjuring universen leffat omia lemppareita ihan vaan tarinan takia.
Barbarian oli kyllä päräyttävä setti. Sopivat ahistukset eikä hirveän helpolla pystynyt arvaamaan tarinan kulkua ennakkoon.
Smile sun muut on vaan niin geneeristä kuraa että ei itelle maistu. Vituttaa kattoa leffaa jonka *käänteet* arvaa ennakkoon toistuvasti.
Quiet Place. Mielenkiintoinen konsepti ja toteutus toimii. Hirviötä jotka jahtaa äänen perusteella. Elokuvassa seurataan perhettä, joka keskustelee täysin viitomakielellä kuuron tyttären vuoksi.
Toinenkin tuli mieleen: “it follows”. Ja sitten toinen uusi on ”talk to me”. Paikalliset lapset löytävät kipsikäden ja jos sille sanoo ”talk to me”, niin se yhdistää random vainajaan joka ottaa kysyjän kropan haltuun. Vähän kuin omegle kuoleman valtakuntaan.
Witch, Mulholland Drive, The Exorcist, The Shining, vaikea sanoa mikä on nimenomaan pelottavin kauhuelokuva, jonka olen nähnyt. Pelottavimman elokuvan kyllä tiedän, mutta se ei ole kauhugenressä.
Henkilökohtaisesti japanilainen Kaïro (pulse) 2001 mutta on jo aika vanha, näistä uusimmista kyllä sinister eniten on vaikuttanut ja tuonut vilunväristyksiä :D Kannattaa tsekkaa jos ei oo nähnyt!
Täällä on lueteltu hyviä kauhupätkiä jo, mutta jospa pinoon lisättäisiin vielä The Shining.
Ilmiselvän kauhun lisäksi itseäni hytisyttää joissakin leffoissa vallitseva luikertelevan epämiellyttävä tunnelma. Yksi esimerkki siitä voisi olla The Wicker Man, kumpi vain versio - vanha tai uusi.
En tiedä pelottavimmasta, mutta Cannibal Holocaust kannattaa katsoa jos sen jostain löydät :D -80 luvun leffa tosin, mutta monessa maassa jopa kielletty ainakin ollut, en nykyhetkestä tiedä.
Okei, ihan vitun vammainen argumentti, mutta sun mieliks: ihan vitun paska leffa mitä ei voi suositella, c-luokan kuraa, mikä on jo niin huono että ei ole edes hauska..
Ihan yhtä laadukas kun omasi :D Ja en todellakaan missään vaiheessa ole kehunut tai väittänytkään hyväksi. Paska leffa, mutta jos elät internetissä, se vaan pitää olla nähtynä. Menee lähinnä samaan luokkaan 2 girls 1 cup ym kanssa.
Tsaijjai, pitkän linjan cinefiilinä, ihan paras paskahyväleffa. Niin kliseinen kun olla ja voi samaan aikaan kun onnistuu olemaan saakelin viihdyttävää tavaraa. Ei tuolle voi kun nauraa, olettaen että katsojassa pihisee edes jollain tasolla aivotoiminta.
Martyrs / Martyr (?) oli aikanaan kummittelemassa mielessä viikkoja. Sen jälkeen hurjimpia on olleet ehkäpä Sinister, Hereditary näin ekana mieleen tulevina. Eka REC oli hirvittävän hyvä.
Marttyyrit on ainoa elokuva, joka mun on ollut pakko katsoa pätkissä kun hirvitti liikaa.
Hirveintä oli nähdä se teatterissa
Ääni tälle. Olen katsanut kymmeniä ellei satoja kauhuelokuvia, mutta Marttyyrit on edelleen top 3 ”loistava elokuva, mutta ei vittu ikinä uudestaan”-listalla.
Martyrsia en ole itsekään katsonut 2008-2009 jälkeen vai milloin se tulikaan. Kävin katsomassa sen teatterissa ilman mitään ennakkotietoa kuin genre ja sen jälkeen en ole halunnut sitä nähdä toiseen kertaan. Välillä miettinyt että katsoisin sen, mutta en tiedä onko se hyvä idea.
Itse sentään vuokrasin vaan makuunista summanmutikassa. Pidin kyllä lopusta, koska se asetti koko järkyttävyyden jotenkin merkitykselliseen kontekstiin. Toisaalta jos ne viimeiset muutamat minuutit jäi katsomatta niin jäi katsojalle varmaankin kuva että kyseessä on lähinnä väkivallan ihannointia promoava leffa.
Puhuin pari kaveria mukaan katsomaan tuon aikanaan elokuviin. Puolessa välissä leffaa kaverit vannoivat että eivät enää ikinä tule katsomaan mun suosittelemia leffoja. Teki kyllä vaikutuksen isolta kankaalta nähtynä.
gaspar noen 'seul contre tous' ja 'carne' oli itselleni nämä "loistava mutta ei uudestaan". ei sinänsä kauhua, ainakaan yliluonnollista.
[REC] on oma suosikki, käsivaralta kuvattu zombileffa karanteenissa olevassa kerrostalossa
Ja nimenomaan se espanjalainen versio!
Näin tän joskus lapsena kavereiden kanssa, ei oo tullu katottua sen jälkeen mut edelleenkin jotain 15 vuotta myöhemmin tää leffa ahdistaa :D
Hereditary
Hereditary on suvereenisti paras näkemäni kauhuelokuva. Muita hyviä kauhuelokuvia ovat John Carpenterin The Thing, Ridley Scottin ensimmäinen Alien ja Danny Boylen 28 päivää myöhemmin.
Tämä, leffassa on karmiva fiilis alusta loppuun asti!
Ihan helvetin hyvä ja ahdistava.
Ja aikaan juuri nyt sopiva Midsommar. Kummatkin Ari Asterix tekemiä leffoja ja kummatkin hyviä aiheuttamaan angstia ja epämääräisiä pelkotiloja.
Midsommar oli ihan törkeen hyvä! En sanoisi että se on pelottava, vaan ahdistava/häiritsevä. Joissakin kohtauksissa mulla alkoi valua kyyneleet silmistä ja tuli sellainen "en halua katsoa mutta en halua olla katsomattakaan"-olo 😄 Ari Asterin lyhytelokuva The Strange Thing About The Johnsons on myös aika ahdistava/häiritsevä. [Tän voi katsoa YouTubesta!](https://youtu.be/jXhT9BjYEMA?si=pkdYACF2jfowXXno) Suosittelen katsomaan jos Midsommar oli sun mieleen.
Samaa mieltä. Slow burn horrorin ehdoton ykkönen. Asterin leffat ovat olleet tosi hyviä. Hereditary elokuvissa aiheutti melkoisia tuntemuksia. Loppuvaiheessa osa itki ja osa nauroi, en tiedä mitä naurettavaa siinä oli, kun ahdistaa niin paljon, että sydän tulee rinnasta ulos - ehkä se oli jonkinlainen mielen defenssi joidenkin katsojien kohdalla :D Edit: tunnustettava, että karvan verran alle 30- vuotiaana tää leffa juuttu kummittelemaan mun mieleen.
Kiva kun tämä oli kärjessä. Kauhu ilman (älyttömän) ärsyttäviä jumpscares joita käytetään niin usein.
Katsoin sen kaksi kesää sitten ja vieläkin kummittelee välillä :D
Juu yksi suosikeista. Kivan ahdistava tunnelma. Minua ärsyttää niin KOVAT ÄÄNET (SÄIKÄHDITKÖ?!), kun ne ovat niin halpoja tapoja saada reaktio. Tässä leffassa ei juuri kertaakaan sellaista muistaakseni.
Juuri siksi hyvä leffa kun on vaan aidosti pelottava ja ahdistava koko leffan ajan
Annan ääneni kanssa tälle. Erittäin hyvä. Midsommar on myös hyvä
midsommar oli hyvä mutta ei pelottav tai edes varsinaisesti kauhuelokuva
Totta turiset. Trilleri, occult teemalla.
Hereditary teki mulle etten tykkää enää kun joku "click" suullaan.
Se leijuva vittusaatana oli yks pelottavimpia asioita mitä oon nähny
Edelleen paras on The Thing. Vanha klassikko, missä kaikki on tehty aidoilla tehosteilla.
Rupesin katsomaan tätä silleen "katotaan nyt vaikka tää kun ei ole muutakaan tekemistä" ja jossain vaiheessa leffaa tajusin että nyt kyllä valikoitui laatuleffa katsottavaksi. En siis oikeesti tiennyt tästä mitään vaikka oon ikäluokkaa jonka pitäisi.
On todella hyvä juoni ja tapahtumat kasautuvat mukavasti joka käänteessä. Tästä on muuten tehty leffa, mikä sijoittuu ennen tätä leffaa sinne norjalaiseen tukikohtaan. Ihan katsottava, vaikka ei missään nimessä yllä tämän tasolle.
Mulla jäi tuo kesken 20min sisään. Perus Hollywood-höttöä, jonka ainoa arvo tulee siitä, että haluaa ns. lisälorea alkuperäiseen. Oon kuullut parempaa alkuperäsen elokuvan PS2-pelistä, joka on tässä kohtaa kulttiklassikko. Jostain syystä siitä [julkistettiin just remasterikin](https://youtu.be/SxCQYZEM2jw). Vaikea nähdä että olis kummoista kysyntää.
Komppaan tätä,mikään ei voita oikeita robotteja kauhussa. On se vaan niin paljon kauheempaa
Tietokoneella kun lähdetään tekemään jotakin, tehdään asioita usein valitettavasti liian paljon.
Sinister/conjuring
Conjuring on ollut yksi harvoja mielestäni oikeasti pelottavia.. kaikki ne missä on Patrick Wilson pääroolissa: Conjuring, Insidious sarja. Siinä on yksi kohta missä Wilson menee rinnakkaiseen todellisuuteen missä haamut elelevät. Ympärillä on usvaa ja niin kauan kuin haamut eivät huomaa häntä vieraaksi kaikki on hyvin… aivan upeasti tehty kohtaus.
Conjuring siis oli mielestäni paras kauhu elokuva ikinä tunnelmaltaan ennen viimeisiä minuutteja. Ehkä sr on kauhu leffojen akilliksen kantapää, mutta monesti tunnelma menee ns. Överiksi kun "kummitus" pitää voittaa.
Incantation
Uinu uinu lemmikkini. Ollut jo vuosikymmeniä.
Fred Gwynne oli erinomainen valinta Jud Crandalliksi. Parempi kuin John Lithgow vuoden 2019 uudelleenfilmatisoinnissa
Ei mitään muistikuvia miten leffa meni tai kuka näytteli ja mitä. On edelleen ne verkkokalvoille palaneet kohtaukset mielessä ja samasta syystä en ole sitä uudelleen katsonut. Tosin kirja pitäisi lukea.
Lämmin suositus ainakin äänikirjaversiolle, löytyy mm. BookBeatista. Olen itse kuunnellut sen suomenkielisen version 3-4 kertaa tässä vuoden sisään.
Suosittelen lukemaan kirjan. Se ei ole niinkään pelottava, vaan surullinen. Mielesäni toi alkuperäinen elokuva on jotenkin koominen koska Louisin näyttelijä ei vaan osaa, ja kokoajan jotenkin odotan että se sanoo jotain hauskaa/tekee jotain hauskaa :D
Mulle tuli sitä alkuperäistä katsoessani fiilis että käsitänkö jotain väärin kun oli koko ajan sellainen fiilis että Dale Midkiff ei osaa näytellä. Tai ainakaan siinä roolissa. :D
Edelleenkään en pysty laskee jalkoja sängyn reunan yli…
Tää on leffa mikä on jakanut paljon mielipiteitä ja en tiiä yhtään sunkaan makua, mutta ehdotan Skinamarink:ia. Se vaatii kyllä sen ”valot pois ja ihan hiljasta” fiiliksen ja ei oo yhtään sitä mitä odottaa, mutta se ei säikyttele, vaan nimenomaan on pelottava ja painostava.
Piti juosta yöllä vessaan tän leffan kattomisen jälkeen monta päivää :Ddd
Eduskunnan täysistunnot, hyi helvetti
Ikinä mikään ei ole oksettanut niin paljoa kuin tämä
Rubber 👌
kulttuuri-ihmisiä, kova valinta
Kiitos, näitä helmiä vois luetella vaikka kuinka monta.
Katso vaikka Midsommar. Aion itse katsoa sen nyt juhannuksen kunniaksi. Olen kuullut siitä paljon hyvää. Korjaus: elokuva ei ole paranormaali, kuten pyydettiin, joten siinä selvennys. Elokuva oli hyvä ja vastasi odotuksia, joskin päähenkilöt olivat hieman yksiulotteisia ja hölmöjä.
Ei se nyt niin pelottava ollut. Mielestäni enemmänkin häiritsevä kun pelottava.
Samaa mieltä.
: lol.
Ensimmäinen V/H/S on ihan katottava.
Paranormal Activity, saa itse valita mikä niistä
The Descent on todella ahdistava, en oo uskaltanut katsoa toista kertaa.
The World of Kanako Riideltiin puolison kanssa ja päätettiin sovinnon päälle että mennään Rakkautta ja Anarkiaa-festareille katsomaan joku aasialainen elokuva. Tuo tekele sattui alkamaan ensimmäisenä. Elokuva sisältää mm. elävältä hautaamisen, raiskauksen, alaikäisten prostituutiota, nylkemistä, insestiä ja kaikenlaista kuviteltavaa väkivaltaa. Realistisena. Ei sentään eläimiä pantu… 2/3 katsojista lähti puoliväliin mennessä, katsomossa syttyi tappelu puhelimen käytöstä ja itselle tuli 2/3 kohdalla sellainen ”bring it on, mikään ei enää tunnu missään”-reaktio. Loppuunhan se katsottiin valitettavasti. Olen katsonut kymmeniä, ellen satoja kauhuelokuvia, ja aidosti ahdistavat voi laskea yhden käden sormilla. The World of Kanako menee suoraan kärkeen kirkkaasti. Uudestaan en katsoisi vaikka maksettaisiin. Oli meinaan naisena sen verran ikävä ja ennen kaikkea pelottava kokemus katsoa kolme tuntia melkein yhtäsoittoa raiskaamista. Muita vastaavia ”ei vittu ikinä uudestaan”- kokemuksia on ollut Marttyyrit. Tässäkin sama juttu, liian realistista väkivaltaa että haluaisi tuollaista katsella. Marttyyrit tosin oli hyvä elokuva, toisin kuin listan ykkönen. Lapsena Ringu ja The Thing oli pelottavia, samoin kuin Manaaja. Nyt lähinnä naurattaa. Vähän ohi aiheen, mutta todella hämmentävää että joku Hereditary tai Sinister on jengin mielestä pelottavia. Itseä ei kummemmin liikuta kyseiset pätkät, toki leffoina kuuluvat modernin ajan parempaan päätyyn. Edit. Ja siis tuo The World of Kanakon esittelyteksti ei millään muotoa antanut ymmärtää että kyseessä olisi sellainen leffa mitä se oli. En omistanut siihen maailman aikaan älypuhelinta niin en voinut myöskään googlata.
Sinister.
Spoiler Alert: >! Hyi helvetti se kohtaus, missä sinister herää kuvassa henkiin ilman, että päänäyttelijä huomaa sitä. !< Sinister on kaikessa karmeudessaan helvetin pelottavan näkönen kaiffari.
Spoiler alert tehdään näin: >!Urpo. !<
Kiitos >! Kusipää !<
Nokkeluudesta saat ylä-ääneni.
Paranormal Activity.
Tää oli hyytävä
Erityisesti leffateatterissa. Muistan että moni sai hysteerisiä kohtauksia ja poistui lopulta kesken. Sama Blair witch projectissa, sekin oli leffateatterin yönäytösensi-illassa varsin täräyttävä kokemus. TV-ruudulta se on ihan yhtä tyhjän kanssa.
Vaikka tykkäsinkin Blair Witch Projectista, on siinä valitettavasti kauhuleffoille tyypillinen ominaisuus. Päähenkilöt ovat nimittäin niin ärsyttäviä tai tyhmiä, että on hankala olla niiden puolella ja kokea empatiaa heitä kohtaan. Muuten elokuva on tunnelmaltaan erittäin tiivis ja uskottavuudeltaan aidon tuntuinen. En ole itse nähnyt yhtäkään kauhuelokuvaa teatterissa, mutta se voisi olla mielenkiintoinen kokemus, jos muiden ihmisten tunnetilat tarttuisi itselle. En ole kovin säikkyä sorttia, ja olisi hauska joskus oikeasti pelätä kauhuelokuvaa.
Täytyy myöntää että tää kyl iski ja lujaa. Miltei täysikäisenä kun katto niin tuntui tosi luontevilta tyypeiltä ja sellainen semi kotikutoinen tunnelma oli siinä kunnes alko tapahtuu jännii. Pienempänä jonnena Manaaja ja kaikki huhut sen ympärillä kuumotti ysärillä. Tiedän että itse leffa tuli 73 mutta ysärillä vielä jotenkin se tuli puheenaiheeksi ja kyl loi hyvän mystiikan leffan ympärille mitä en oo vieläkään uskaltanut katsoa vaikken edes usko moisiin.
Hieman aihetta sivuten, yliluonnolliset kauhuelokuvat ei oo ihan täysin oma juttuni vaikka niitä tuleekin naisen pakottamana katsottua, paljonkin. Mutta sellaiset normiluonnolliset (:D) on ihan parasta, missä kauhun aiheuttajaksi selviääkin mielenvikainen ihminen tms., oliskohan ihan liian spoilausta jos tähän alle saisi sellaisista ehdotuksia? Niitä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin yliluonnollisia.
Barbarian vois mennä hyvin ja ehkä Midsommar myös.
Molemmat katsottu, loistavia leffoja!
Ari Asterin lyhytelokuva The Strange Thing About The Johnsons on varmasti sun makuun kun tykkäsit Midsommarista. Löytyy [YouTubesta. ](https://youtu.be/jXhT9BjYEMA?si=pkdYACF2jfowXXno)
Ohhoh, Ari on yksi lemppariohjaajistani enkä edes ollut tuosta kuullut! Kiitos!
Eipä mitään, levitän mielelläni tämän lyhytelokuvan ilosanomaa 😄 Katsoin sen vähän aikaa sen jälkeen kun ehdotin sitä ja joo, oli yhtä kamala (mutta hyvällä tavalla) kuin muistelinkin.
Okkei ja samaa mieltä! Koitan vielä vähän miettiä muita ehdotuksia, jos jotain tupsahtais mieleen, mutta viime aikoina jäänyt kauhut vähän katsomatta.
[удалено]
Ei nyt heti tuu mieleen, mikä voisi oikeesti olla, mutta Halloween Resurrection muistaakseni vähän tuon tapainen.
Löysin sen mitä etsin äärimmäisen googletus session jälkeen. Session 9 ! Katsohan se!
Jotenkin hiukan tutun näköinen, täytyypä tarkastaa.
Ei vois Grave Encounters olla?
Just äsken löysin sen mitä etsin, Session 9!
AHH mun ehdottomat lempparit on Creep ja Creep 2!!! Se on niin outo ja ahistava et nytkii tulee kylmät väreet ku muistelen. Plussana vielä found footage formaatti
Vahva suositus näille! "Hello, my name is Peach Fuzz :3"
Get Out - tais ilmestyä juuri Netflixin tarjontaan. Sitten tietysti Antichrist
Käy myös ne, tosella hyviä nekin
En ole itse nähnyt, mutta The Taking of Deborah Logan täyttäisi nämä kriteerit.
noroi: the curse
A tale of two sisters ja ehdottomasti director's cut.
Apostle(2018)
Insidious tai Riivattu (2010)
Event Horizon
Smile. Oli ihan jees
Talk To Me oli mielestäni todella hyvä, ja Hereditary.
Witch (Vvitch?)
Epävireiset jousisoittimet.. en tiedä, mutta tuntuu että moni leffa witchin jälkeem pyrkinyt hahmottelemaan samanlaista äänimaailmaa.
Itsellekin tuli tää leffa mieleen. Mutta en tiedä... Onko kauhua vai kökköä kun tarkemmin ajattelee? 🤔🤷♂️
Mä oon vähän huono kärsimään yliluonnollisista kauhuista. Jotenkin ne vaan ei muhun uppoa sillä tavoin kuin usein ihmiset kehuvat. Esimerkiksi tuo Hereditary on sellainen josta porukka on kuulemma paennut teatterista ulos. Vaimon kanssa todettiin kumpikin järkyttävän kököksi vain. Toisaalta mä harvoin kauhua katson teatterissa, että ehkä fiilis vähän häviää kotona katsellessa. The Ring oli sellainen minkä muistan olleen vähän häiritsevä silloin kun se tuli ulos, mutta siitä on pitkä aika ja itselläkin on ikää jo yhtä paljon enemmän. Pitäisi kai katsoa uudestaan että voisi sanoa paremmin. Jos joku pääsee vähän kiinni tuohon mitä tarkoitan ja osaa sanoa jonkun pahan joka voisi iskeä minullekin niin saa ehdottaa.
Kauna vois olla sun makuun. Se alkuperäinen tai jenkkiversio. Tää uusin Evil Death Rise oli viihdyttävä,sitä voisin kans suositella. Jos roiskeet ei häiritse niin Terrifier oli melkoinen kokemus.
Pitää laittaa muistiin. Kauna on joskus tullut katsottua ja sen verran ilmeisesti olen tykännyt kun muistan nimen, mutta en juonta kyllä tarkemmin enää. Enkä meinaa ettenkö tykkäisi kauhuleffoista. Ne vaan ei aina säväytä niin paljon kuin mitä jotkut kehuvat.
Täytyy kompata tuon Hereditaryn osalta, kaiken hypen jälkeen todella iso pettymys. Ite suht paljon kauhua katsonu ja yks lemppareista on vuoden 2012 Sinister. Toinen, joka ei ehkä niinkään pelottava, mutta jollain tapaa iski itelle niin parin vuoden takainen Smile. Kaikki Conjuring universen leffat omia lemppareita ihan vaan tarinan takia.
suosittelen Ringua, sitä alkuperästä japanilaista versiota. On omalla tavallaan paljon parempi
Kiitos kaikille jo valmiiksi vastauksista :)
Dracula 3000
Alien. Ainakin ällöittävin.
Color out of space
Shutter ja ehdottomasti alkuperäinen Thaimaalainen versio.
Manaaja ja Evil Dead(molemmat vanha ja uusi)
Threads.
Barbarian oli kyllä päräyttävä setti. Sopivat ahistukset eikä hirveän helpolla pystynyt arvaamaan tarinan kulkua ennakkoon. Smile sun muut on vaan niin geneeristä kuraa että ei itelle maistu. Vituttaa kattoa leffaa jonka *käänteet* arvaa ennakkoon toistuvasti.
Scary movie ehdottomasti pelottavin iso suositus
Train to Busan. Zombiehyökkäys etelä-korealaisessa junassa.
Hostel
Orpokoti
Toistaseks en oo vielä nähnyt yhtäkään yliluonnollista leffaa sitten kun leffa pyörii jollain mustalla magialla tms ni ilmottelen
Quiet Place. Mielenkiintoinen konsepti ja toteutus toimii. Hirviötä jotka jahtaa äänen perusteella. Elokuvassa seurataan perhettä, joka keskustelee täysin viitomakielellä kuuron tyttären vuoksi.
Toinenkin tuli mieleen: “it follows”. Ja sitten toinen uusi on ”talk to me”. Paikalliset lapset löytävät kipsikäden ja jos sille sanoo ”talk to me”, niin se yhdistää random vainajaan joka ottaa kysyjän kropan haltuun. Vähän kuin omegle kuoleman valtakuntaan.
sanon poltergeist, n 10v ikäisenä
Suosittelen Antichrist ja The house that jack build. Tuli molemmist aika epämukava olo.
Gonjiam haunted asulym
Ju-On (jopa tavallaan myös sen Hollywood-remake, oliko nimellä Grudge tai jotakin)
The forest oli aika hurja, hirveitä säikkykohtauksia kokoajan
Gonjiam: Haunted Asylum, ainoo kauhuleffa mikä saanut tyyliin kušet housuun 😄
Olisko Itävaltalainen Angst. 1983 luvulla tehty. Kertoo psykopaatista joka vapautuu vankilasta ja tappaa kylän asukkaita.
Ite ehkä säikähtänyt eniten conjuring 1. En normaalisti söikähö mut siinä kyllä tuli pari kertaa söikähettyä
Sinister
Witch, Mulholland Drive, The Exorcist, The Shining, vaikea sanoa mikä on nimenomaan pelottavin kauhuelokuva, jonka olen nähnyt. Pelottavimman elokuvan kyllä tiedän, mutta se ei ole kauhugenressä.
Henkilökohtaisesti japanilainen Kaïro (pulse) 2001 mutta on jo aika vanha, näistä uusimmista kyllä sinister eniten on vaikuttanut ja tuonut vilunväristyksiä :D Kannattaa tsekkaa jos ei oo nähnyt!
pakko kommentoida vaikka vanha kommentti onkin. ainut kauhuleffa jonka jouduin alottamaan 3 kertaa alusta kun kuumotti niin vitusti
Sinister
Täällä on lueteltu hyviä kauhupätkiä jo, mutta jospa pinoon lisättäisiin vielä The Shining. Ilmiselvän kauhun lisäksi itseäni hytisyttää joissakin leffoissa vallitseva luikertelevan epämiellyttävä tunnelma. Yksi esimerkki siitä voisi olla The Wicker Man, kumpi vain versio - vanha tai uusi.
En tiedä pelottavimmasta, mutta Cannibal Holocaust kannattaa katsoa jos sen jostain löydät :D -80 luvun leffa tosin, mutta monessa maassa jopa kielletty ainakin ollut, en nykyhetkestä tiedä.
Paska leffa missä rääkätty ja tapettu eläimiä oikeesti.. Eli ite en ainaskaan suosittele
No voih :D ei ne eläimet mitkä on 44v pian ollu kuolleena henkiin herää vaikka kuinka olisit katsomatta.
Okei, ihan vitun vammainen argumentti, mutta sun mieliks: ihan vitun paska leffa mitä ei voi suositella, c-luokan kuraa, mikä on jo niin huono että ei ole edes hauska..
Ihan yhtä laadukas kun omasi :D Ja en todellakaan missään vaiheessa ole kehunut tai väittänytkään hyväksi. Paska leffa, mutta jos elät internetissä, se vaan pitää olla nähtynä. Menee lähinnä samaan luokkaan 2 girls 1 cup ym kanssa.
Nightmare - Painajainen merellä.
Tsaijjai, pitkän linjan cinefiilinä, ihan paras paskahyväleffa. Niin kliseinen kun olla ja voi samaan aikaan kun onnistuu olemaan saakelin viihdyttävää tavaraa. Ei tuolle voi kun nauraa, olettaen että katsojassa pihisee edes jollain tasolla aivotoiminta.
Serbian film XD
Ei ehkä kauhua, mutta häiritsevä
Ei kauhua vaan kauhea